5 :: is this love?

tää on kuvallisesti kovin lyhyt (32), mut tekstiä on enemmän ku yleensä. toivottavasti tykkäätte lukea vaikka tää onki vähän vakavampi, mut ainaki tätä oli kivaa kirjottaa ♥




Oh my, Cleve sai muodonmuutoksen! Siitä on tullu niin vanha että alkaa näyttää jo tyhmältä sen pikkupoikatukka. :''''D Oh noes, saan kohta turpaani.



Saman tien Cleve sai puhelun armeijafrendiltään että lähtiskö herra ulos. Mut Cleve kieltäyty, uni paino silmäkulmaa. :-------(



Okei, myönnän: ulkonäönmuutos oli vaan läppä. Kyllästyin siihen ekan viiden minuutin aikana, joten Cleve is bäk tu normalll. Tosin vaatteet vaihdoin koska oon kyllästynyt näkemään 30:n ihmisen päällä samat kuteet :-----D Okei, kahden. Sekin on paljon. Eiku kolmen. Neljän. Hui.



Cleve taitteli surullisena päivän lehden kasaan. Eips ollu musa-alalta töitä. Sitä ettiessä Cleve päätti tyytyä politiikkahommiin: saipaha rahaa.



Cleve maalas tyylikkään teoksen ja kiitos sen (rimmmmmaa), we are rich again! (oli pakko ku seki rimmas D:::) Okei, vaan neljäkybää mut eiköhä sillä päivän ruoat saa. Hmmm, ruoasta puheenollen. Ehkäpä lähetti vois olla hyvännäkönen :o



Ja eiku kurkkaamaan jääkaappiin! Ole tyhjä ole tyhjä ole tyhjä..... ...... .... Yhyy. Se oli melkee täynnä. :-----( sen siitä saa kun remontoi keittiön.



Koska täten jouduttiin luopumaan tsäänsseistä saada hyvännäkönen lähetti, piti kai sitten vaan laittaa töppöstä toisen eteen ja mennä ettimään kundia omasta takaa. Nälkäki alko jo pikkuhiljaa olla, ni mikäpäs siinä.



Padapappappaa, Cleve's lovin' it. Nyt päätettiin sitten ruveta metsästämään sitä miestä kotiseuduilta kun ei oikeen kaupungilla nappaa.



Okei, tänne ois niin pitäny tulla alunperinki. C'mon, missä muuallakaan paikan nuoriso aikaansa viettäis ku tutussa ja turvallisessa mäkkärissä? Tämäkin nuori herra on niin hyvännäkönen että kyllä Cleven polvia alkaa hyytelöittämään.



Etenki siinä vaiheessa, kun Cleve tajus miehen istuvan melkein kosketusetäisyydelle omaa ruokaansa nauttimaan. Ehkä Cleven hurmos oli osittain kadonnut, mutta miekkonen ei tuntunu kauheesti kiinnostuvan Clevestä. Tai sitten Cleve vaan on liian vanha hyvännäköselle juuri-teini-iän-ohittaneelle. Papparainen, rusina. Ois tosiaan kannattanu tulla tänne sillon ku nää vielä oli suunnilleen oman ikäsiä.



Hm, ehkä mä en ollutkaan ihan oikeessa. Vaikka jätkä ei alussa Cleveä vilkassukaan, ni oisko se vaan voinu johtua siitä, ettei koko kundi aluks tajunnukaan Cleveä? Koska aika pian ton otoksen jälkeen yleinen kuikuilu alko ton herrasen osalta. Voisko vihdoinki olla niin, että Cleve löysi kumppanin? On ehkä joo pikkasen liian aikasta sanoa, mutta ken ties, ken ties...



.. Taitaa olla liikaa pyydetty, et ees miesmetsällä tää vois syödä ku normaali ihminen? Outoo kyllä, tota kundia ei naurata, hymyilytä tai ees ärsytä. Onko se... Krhm, vähän vajaa aivojen osalta? Tai sitten toi tosiaan on pari kerrosta maanpinnan yläpuolella koko tyyppi.



Syötyään Cleve meni paniikkiin. Oli pakko päästä jutustelemaan miehen kanssa, mut miten? Ikäerookin oli ehkä seitsemän vuotta. Vähintään viis. Miten nykynuoret ees puhu?
Cleve: "Yo, how're ya doin', dog?"
Poika katto Cleveä pitkään ja purskahti lopulta nauruun.
Poika: "Sori, mut toi oli vaan niin huvittavaa. Miltä vuosikymmeneltä sä oot tupsahtanut?"
Cleve naurahti hermostuneesti. "Oliks se tosiaan... noin huono?" Cleve huokas. "Mä oon tosiaan vähän jäljessä."



Poika: "Mä en kyllä usko että oisit yhtään päälle kaksviis."
Cleve: "Usko pois, kaksseittemän (huom huom siis simvuodet [päivä = vuosi simssissä])." Cleve nauroi ilahtuneesti. "Mä oon Cleve."
Poika: "Oliver Raha." ::--------D Oliver Moneyn oisin vielä tajunnu ku peliki on englanninkielinen. Mutta mikäs täs. "Ja mä oon 20."
Cleve: "Jostain syystä mä osasin tota odottaakin. Eihän tässä ku seitsemän vuotta ikäeroo löydy...." Samassa Cleve tajus mitä oli just sanonu ja kalpeni. Oliverkin tuntu tajunneen pikkusen oudon kommentin.



Oliver: "Meinasitsä tolla ikäerolla... Sitä mitä mä luulen sun meinanneen?" Oliver hymyili vähän vaivaantuen. "Mä oon kyllä miehiin päin mut hei c'mon. 7:n vuoden ikäero?" Poika puri huultaan ja katto muualle. "Mun molemmat vanhemmat on Jehovan todistajii, kunnon kiihkoilijoita. Ne oli iha paniikissa mun seksuaalisuudestakin - oikeestaan mä nään niitä nytkin enää kerran vuodessa -, mut että vielä 7:n vuotta vanhempi mies? Sori, mut not gonna happen."



Cleve nauroi. "Mä tulin kokeileen onnea ja ihan satavalmiina siihen, etten sais edes juttuseuraa, mut loppujen lopuks sä olet se, joka ajattelee asioita pitkälle. Mä en oo koskaan väittäny, että haluisin sun kanssa naimisiin tai edes seurustelukumppaniks, haluun vaan... Seuraa. Miehen. Vihdoin jotain romanttistakin kanssakäymistä."
Oliver: "Ja mä oon edelleen liian nuori semmoseen. Sulle ainaki."



"Älä sano ennen ku kokeilet, nuorimies. Mä oon yllättävän nuorekas, kuten jo totesitkin. Ja iällä ei oo mitään tekemistä, hm, pienen huvin kanssa", Cleve kuiskas ja nojautu lähemmäs.
"Mä oon tosissani, pysy kaukana! Mä en halua sua!" Oliver sähähti takasin ja katto Cleveä silmät salamoiden.
Cleve nuolas huuliaan ja hymyili. "Ootko varma? Eikö olis kivaa vastustaa mammaa ja pappaa jotka luulee, että mielisairaala ois asiallisempi vaihtoehto sulle? Eikö ois kivaa vastustaa tätä koko pikkukylää, jossa homot on edelleen syvimmässä kaapin nurkassa?"
Oliver värähti ja kavahti vähän taaksepäin. "Mä... Ois. Se ois kivaa. Varmaan ihan helvetin kivaa. Nähä niiden venähtäneet naamat... Mut mä en tiiä susta, mut mä tarvitsen jonkun mun vierelle, jonkun mua tukemaan. Ja jos mä nyt tuun kaapista ulos, ne viimeisimmätki ystävät lähtee." Oliver kääns katseensa pois.



Cleve: "Oliver, sä et tarvitse sellasia ystäviä. Ne ei ansaitse sua! Mä voin olla sun ystäväs, mulle sä voit olla oma ittes. Sun pitää vaan rohkeesti ottaa se askel... ja luottaa. Muhun. Elämään, romantiikkaan ilman kulisseja. Ota mun kanssa se askel."
Oliver katsoi Cleveä äkisti hermostuneena ja otti askeleen tätä lähemmäs, tuijottaen tätä tiiviisti silmiin. "Okei."



Cleve piteli toisella kädellään Oliveria lantiolta, toisen vei olkapäälle. Oliver kietoi kätensä Cleven selän taa, ja hetken katselun jälkeen Cleve teki sen. Painoi pehmeästi, hellästi, kokeilevasti huulensa Oliverin omille.
Oliver vastasi suudelmaan täysin avoimesti, vaikka hetki sitten olikin ollut se ujosteleva osapuoli. Cleven hengitys epätasaantui välittömästi: noin nuori poika oli ihan jumalattoman hyvä suutelija.



Suudelma oli kuitenkin aika lyhyt ja nopeesti Oliver oli taas oma, hieman ujo itsensä. "Mitäs tykkäsit?" Noissa sanoissa oli samaan aikaan äärimmäistä flirttiä sekä aitoakin uteliaisuutta.
Cleve naurahti. "Eikös mun kuuluis kysyä toi kysymys?" Cleve kosketti Oliverin olkapäätä ja tämä hymyili. "Mutta jos sä välttämättä haluat tietää... Tykkäsin. Paljonkin."
Oliver kiherteli melkein kuin pikkutyttö ja katsoi Cleveä suoraan silmiin. "Joo, mä olin väärässä. Ehkä mä voisinki joustaa näissä mun ikäsäädöksissä... Vähän."
Cleve virnisti. "Meille vai teille?"
"Teille, ilman muuta."



"No niin, täällä me ollaan. Tervetuloa mun matalaan majaan", Cleve esitteli taloaan ulkopuolelta ja hymyili Oliverille rohkaisevasti.
Oliver hymyili takaisin. "Söpö."
Cleve kumartui Oliverin korvanjuureen kuiskaamaan: "Sen jälkeen ku näytän, mitä kaikkea tässä talossa voi sulle tehdä, tää on susta kaukana söpöstä."
Oliver hykersi hiljaa itsekseen. "Oot tuhma."
"Niin oon. Tuhmin."



"... Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä, olohuone."
"Tää on aika tyhjä."
"Nuori mies, pilkkasitko sä justiinsa mun kaunista olohuonettani?"
"Entä jos pilkkasinki? Saanko piiskaa?"



"Saat, myöhemmin. Mutta nyt mä oon oottanut kuollakseni noita huulia..."
Aaaww. Ois vaan piiskannu. ;;)



Cleve: "Oiskohan mun vuoro kysyä tällä kertaa, että mitäs sä tykkäsit?"
Oliver: "Eehkä... Jos sä annat niskahieronnan."
Cleve tarttu haasteeseen ja alkoi hieromaan Oliverin niskoja. Nopeesti tää löys Oliverin kohdat, joista tää meni melkein kaksinkerroin. "No, mitäs mieltä sä olit?"
Oliver virnisti. "Saahan sitä aina kysyy."
Cleven sormet äkisti painautuivat 'vahingossa' Oliverin herkälle alueelle. Tämä värähti kerran ja toisenki ja sitten tuhahti.
"Voitit. Anna mä näytän kuinka paljon siitä pidin."



"Näin paljon."



Cleve laittoi äkisti musiikkia soimaan. "Ootsä hyvä tanssimaan?"
Oliver näytti hämmästyneeltä. Sitten se hymyili. "Parempi ku sä, uskaltaisin väittää."
"Siinä tapauksessa oo valmis todistamaan sun väittees."



Kaksikko asettui toisiaan vatsapäin ja Cleve tarrasi Oliverin käteen ja laittoi toisen kätensä varovasti tämän vyötärölle, siten viestittäen olevansa mies -osapuoli ja Oliver nainen. Tämä myöntyi inttämättä ja asetti vapaan kätensä Cleven olkapäälle. Kaksikko alkoi hitaasti tanssahtelemaan jazz-musiikin tahtiin, katseet äärimmäisen tiiviisti kohdaten.
"Ihan vaan ohimennen, se ote saa olla alempanakin", Oliver sanoi hiljaa ja hymyili.
Cleve katsoi Oliveria pitkään, ennen kuin hitaasti liu'utti kätensä alas Oliverin lantiolle. Pelkkä ajatuskin hänen kädestään tuon nuoren pojan lanteilla sai Cleven olon hyvällä tavalla kiusaantuneeksi, mutta Oliver näytti aivan yhtä tyyneltä kuin ennenkin. Silloin ensimmäisen kerran Cleve tajus, ettei tosiasiassa tienny yhtään, mitä tuon äärimmäisen hyvännäköisen pojanklopin ajatuksissa pyöri. Mitä tämä aatteli hänestä tai... heistä. Se sana ei tuntunut sopivan paikalleen ollenkaan, ei ainakaan tällaisessa yhteydessä.
Niin, halusiks Oliver vaan seksiä vai kuvitteliko tää, että näiden välillä ois muutakin?



Cleven ajatukset katkes, kun yhtäkkiä Oliver painutui kiinni tähän, painaen pehmeästi nenänsä Cleven nenää vasten. "Älä mieti niin paljon", tää kuiskas, pitäen katsekontaktin koko ajan elossa, paijaten samalla sormillaan Cleven olkia. "Suutele mua. Kunnolla."
Cleve katsoi Oliveria hämmentyen vähän, mutta Oliverin silmissä ei ollut pienintäkään epäilystä. Ne oli vaativat, janoiset. "Eikö mun pitänyt olla sulle liian vanha?"



Oliver ei vastannut vaan hyökkäsi suutelemaan itse Cleveä, todella ahneesti. Vaivihkaa tämä mutisi kesken suudelman: "Pidä turpas välillä vaan kiinni, jooko" ja suuteli uudelleen. Niin, mitä väliä tulevalla oli? Jos sitä murehti liikaa, menetti sen hetken. Ja Cleve tajusi pian, että tätä hetkeä hän ei halunnu menettää. Hinnalla millä hyvänsä.




Suudelman jälkeen Cleve huokas tyytyväisenä ja paino päänsä Oliverin olalle.
Oliver hymyili. "Onko tää sitä mitä halusit?"
"Enemmänkin."
"Mullekin" ja paino omankin päänsä Cleven olalle. "Mä en haluis et tää hetki loppuis koskaan."
Cleve myhäili ittekseen. "Ehkei sen tarviikaan."
"Ehkä."



Oliver katsoi Cleveä vieno hymy huulillaan. "Mä en tienny et vaaritkin on näin kivoja."
Cleve nauroi vapautuneesti. "Miks mulle tuli yhtäkkiä sellanen fiilis, et oisin pedofiili?"
"Koska sä olet."


haha, anteeks jos vihaatte hempeilyä :'''''D mä oon kunnon hempeilyfriikki khih. ♥